Hyvä paha verotus
24.10.2011 21:14
julkaistu 01.10.2009 Verohallinnon Otso-henkilöstölehdessä
Iltapäivä- ja juorulehtien kulta-aikana ovat kansalaisten verotiedot kiinnostavaa luettavaa. Ihmiset itsessään tunnutaan luokiteltavan jotenkin konnien tai kelpojen kastiin sen mukaan, tuleeko mätkyjä vai saako palautusta edellisen vuoden verotuksen jäljiltä. Toisinaan saattaa syntyä jopa mielikuva, että verottaja täysin mielivaltaisesti rankaisisi tai palkitsisi kansalaisia, eikä muisteta kaiken perustuvan täsmälliseen sääntelyyn, jonka poliittiset tahot ovat tehneet. Arpapeliä verotus ei siis sittenkään ole, vaikka moinen mielikuva saatetaankin joiltain tahoilta antaa.
Tämän luulon vallassa on moni ottanut yhteyttä. Kansanedustaja saa lukea ja kuulla monenlaista. Verotus, sen yksityiskohdat ja oikeudenmukaisuus, on yksi yleisimmin kysytyistä aiheista. Ihmetellään naapurin kanssa erisuuruisia veroprosentteja, vaikka ansiot olisivat yhtä suuret. Vertailtaessa ei muisteta huomioida elämäntilanteiden eroa tai vähennysten oikeutuksia. Ja olennaisimmaksi huoleksi ja haaveeksi tuntuu nousseen, että veroja tulisi maksetuksi mahdollisimman vähän, jos lainkaan. Aktiivisesti unohdetaan tai ollaan oikeasti tietämättömiä, miksi veroja kerätään ja mihin yhteiskuntamme verovaroja käyttää. Vaikka tietoa on tänä päivänä saatavissa nopeammin ja helpommin kuin aiemmin, niin jotenkin tietämys ihan perusasioista on entistä heikompaa.